Varattiin huone eräästä vähän kämäsemmästä hostellista, kun halvalla saatiin. Hostelli tai oikeastaan hotelli oli itsekin kuvaillut itseään: "sisustukseelta varsin karu ja ei niin viihtyisä, mutta siisti ja hintansa arvoinen." Hintaa omalle huoneelle, oman vessan ja suihkun ja aamiaisen kera tuli muistaakseni 20 euroa. Ja se on puolet vähemmän, kuin monen muun hostellin vastaava huone.
Santiago on loppujen lopuksi aika pieni kaupunki, eikä ensimmäisen kolmen päivän aikana tehnyt suurtakaan vaikutusta. Mutta nyt neljän lisäpäivän jälkeen Santiagosta jäi hyvä mieli ja suosittelen lämpimästi jokaiselle kaupunkia.
Saatiin me jotain aikaiseksikin neljässä päivässä. Käväistiin leffassa katsomassa Hobitin viimeinen osa ja käveltiin paljon. Antti bongasi kartalta Finlandia- nimisen kadun, jota piti käydä ihmettelemässä. Siitä päädyttiin, puiston kautta, jättimäisen ostoshelvetin eteen. Koska rinkassa ei ole enää yhtään ylimääräistä tilaa eikä budjettikaan anna myöten, päätimme vain tyytyä nauttimaan hetken ilmastoinnista.
Oltiin myös haaveiltu uima-altaalle pääsystä, joten etsimme internetistä yleisiä uima-altaita, jonne voisimme mennä polskimaan. Sopiva löytyi San Christobalin kukkulan huipulta. Sinne sitten köpöteltiin tiukkaa ylämäkeä ylös, hien virratessa keskipäivän helteessä. 17€ saatiin yhteensä lystistä pulittaa sisäänpääsymaksua, mutta täytyy kyllä myöntää, että oli se sen arvoista.
Uuden vuoden aattona suunnattiin Valparaisoon, jossa oli juhlat. Kadut oli täynnä ihmisiä ja koko yönä ei tullut nukuttua. Törkyä ja saastaa oli samalla tavalla kun Hämeenkadulla vappuaaton jäljiltä. Lisänä järkyttävä määrä lasinsirpaleita. Suututti. Koissu-parat köpötellessään satuttavat tassunsa, eikä kukaan pidä huolta tai hoivaa kuntoon niistä. Muuten ihmiset oli mukavia, ruoka oli hyvää, juomaa liikaa ja krapula elämäni pahimpia.
Valparaiso on todella upea kaupunki. Talot ovat kirkkaan värisiä ja rakennettu ihan minne sattuu. Tai siis rinteisiin, mutta ne on eri muotoisia ja mallisia ja värikkäitä ja päällekkäin ja allekkain. Kadut ovat äärimmäisen hyvää treeniä jaloille. Jos on huonokunto, niin viikon päästä ei enää ole, kun kipuaa näitä mäkiä joka päivä ylös ja alas. Kadut ovat myös sokkeloisia tai ne päättyvät yllättäen ja yhtäkkiä on rappuset jne... On pirun vaikeaa aina koittaa muistaa, että: "missä nyt oli se kivan näköinen ravintola" tai "jos nousen tästä ylös, niin pääsen hostellille, eikun en pääsekkään, kun ei tässä olekaan tietä". Maisemat ovat kyllä mielettömät, jos jaksaa nähdä vaivan kiivetäkseen ylös.
Uuden vuoden jälkeisenä yönä tuli koettua elämäni ensimmäinen maanjäristys. Oltiin luonnollisesti syvässä REM-uni vaiheessa, kuten joskus kolmelta aamuyöstä kuuluukin olla, kun yhtäkkiä koko kämppä rupesi tärisemään. Ihmettelen todella, ettei sydämeni pysähtynyt säikähdyksestä. Se ei ollut ollenkaan sellaista, mitä Heurekan- maanjäristyssimulaattori antaa ymmärtää. Tärinä alkoi pienesti ja koveni, tuli pari isompaa tärähdystä ja hiipui pois. Koko hommaan meni ehkä 20 sekunttia. Ensimmäisenä ajatteli: " mitä helvettiä tapahtuu?" Sitten tajusi mistä on kyse ja mietti tuleeko katto niskaan. Sitten vaan maattiin hiljaa ja kuunneltiin kuuluuko ääniä, pitääkö poistua ja tuleeko lisää järistyksiä. Entäs tsunamit? Kun mitään ei enää kuulunut, käännettiin kylkeä ja jatkettiin unia. Mutta kyse oli niin pienestä järistyksestä, että tokkopa paikalliset edes heräsivät. Tänään ilmaisella kävelytourilla (joka oikeasti ei ole ilmainen, koska kuitenkin maksat aina tippiä enemmän tai vähemmän) opas sanoi, että: "Jos näet paikallisen paniikissa, niin sitten on syytä paniikkiin."
Ylihuomenna suunniteltiin matkan jatkamista, mutta katsotaan nyt. Ehkä tänne vielä pariksi lisäpäiväksi voi jäädä. Tosin pari päivää ollaan haaveiltu ottavamme lomaa tästä lomasta Conconissa. Hotellin uima-allaslöhöily, koko päivä kylpytakissa ja ihana hotelliaamiainen houkuttaisi, mutta taas kerran piheys nostaa päätään ja ei haluta tuhlata viiden päivän budjettia kahteen hotelliyöhön. Katsotaan mihin suunnitelmaan päädytään.
Mutta jos joku suunnitelma on nyt varmaa, niin se, että kotiin tullaan 10.4. Ostettiin lennot Limasta Barcelonaan 2.4. Hintaan 1231€ kahdesta henkilöstä ja Barcelonasta Helsinkiin 10.4. Hintaan 200€/ 2 henkilöä. Suora lento Limasta Helsinkiin olisi ollut noin 2000€ luokkaa. Ja Barcelonaan aateltiin jäädä muutamiksi päiviksi, kun kerrankin oli tilaisuus. Ja äiti kielsi tulemasta kotiin pääsiäiseksi, kun eivät ole vastaanottamassa ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti