Kuten viimeksi mainitsin, olimme menossa tangotunnille. Meista ei todellakaan tullut parkettien partaveitsia. Tango on vaikeaa! Nayttaa helpolta ja sita ajattelee, etta akkiakos tuosta nyt sen opettelen, mutta ei se ihan niin mennytkaan. Kyse on siis Argentiinalaisesta tangosta, joka on todella dramaattista, ei mitaan suomalaista tangoa, jota ainakin jokainen vanhojentansseihin osallistunut on kokeillut. Mutta onneksi Argentiinassa on mahdollista tanssimisen sijaan menna vain katsomaan tangoa. Naita paikkoja kutsutaan milongaksi. Kavaistiinkin yhtena iltana ihan vain katsomassa kun ihmiset tanssivat, livebandin tahtiin ja lopuksi viela tuli oikein ammattilaiset vetamaan oman tangoshownsa. Jos Buenos Airesiin eksyy suosittelen kaymaan milongassa, joka sijaitsee osoitteessa Peru 571, sisaanpaasymaksu oli 80 pesoa ja paikalla on maanantaisin ja keskiviikkoisin livebandi, joka kylla tuo heti tunnelmaan lisaa.
Ensimmaisena viikonloppuna saksalaiset ystavamme Jan ja Mace tulivat Buenos Airesiin ja paatetiin lahtea tutustumaan Buenos Airesin yoelamaan. Jotenkin tama argentiinan aikataulu ei yhtaan toimi minulle, varsinkin kun oli koko viikon herannyt ajoissa kouluun. Oltiinkin Antin kanssa kahden maissa jo niin puhki, etta oli pakko lahtea kotiin nukkumaan. Ja kahdelta juhlat vasta alkaa taalla. Lauantaina annettiin toinen yritys. Paivalla oli jotkut teknopileet, jossain puistossa, jonne sitten paatettiin lahtea kaymaan. Juhlat alkoi kolmelta ja siela sitten kymppiin asti jorailtiin, keskella hyvin nuorta vakea. Ihan ok kemut, mutta paremmissakin on oltu. Naiden juhlien jalkeen suunnattiin takaisin hostellille "siistiytymaan" ja lahdettiin johonkin kotibileisiin. Eras hostellimme tyontekija kutsui meidat juhliin, joka oli taynna vaihtareita. Tavattiinkin sitten yksi suomenruotsalainen poika. Juhlat oli kuivat ja tylsat. Kauaa ei juhlissa viihdytty ja kerattiinkin oma porukka kokoon ja lahdettiin jatkamaan. Paatettiin suosiolla vaan menna takaisin hostelille ja juoda siela olut tai pari ja menna nukkumaan.
Fuerza Bruta show, jota kavimme katsomassa toissa sunnuntaina, oli huikea! Se oli sekoitus musiikkia, tanssia, taidetta, efekteja, kaikkea. Katsojat otetaan mukaan esitykseen. Ihan mahtava esitys! Jos joskus tulee tilaisuus, niin kannattaa ehdottomasti menna katsomaan. Shown hinta oli noin 12 euroa per naama. New Yorkissa sama lysti maksaa noin 60 US dollaria. En pysty oikein kuvailemaan esitysta, koska se oli niin erikoinen.
Toinen esitys, joka kaytiin katsomassa oli El Bomba De Tiempo- rumpuryhma. Siina yksi aija tekee kasilla erilaisia merkkeja muille soittajille ja muut osaa lukea niita ja muuttaa sen mukaan rytmia jne. Liput oli 4,5 euroa ja kyseinen esitys on joka maanantai. Esitys oli kylla mahtava. Harmi, etta viikonlopun jaljilta oltiin aika vasyneita ja tiistaina oli taas aikanen heratys kouluun, niin ei lahdetty enaa jatkoille, vaan oltiin tylsia ja painuttiin kotiin tekemaan laksyja ja nukkumaan.
Muuten oltiinkin aika kiltisti opintojen parissa, eika turhaa riekuttu yota myoten ulkona. Vikaa koulupaivaa lukuunottamatta. Koska toisen opiskeluviikkomme maanantai oli yleinen pyhapaiva, ei meilla ollut koulua. Maanantain tunnit tietenkin korvattiin sitten tiistain, torstain ja perjantain ekstratunneilla. Olihan me kuitenkin maksettu myos maanantain tunneista. Niinpa perjantai-iltana jarjestetty tunti oli vahan muista tunneista poikkeava. Viininmaistelutunti :D Lahinna opettaja kertoi meille Argentiinan viinialueista ja rypaleista ja me juotiin kaikki viinit mita opettajan oli paikalle tuonut. Oikein hyvilta maistui. Niihin sitten parempi tutustuminen huomenna, kun suunnataan Mendozaan. Viinimaisteluista lahdettin Palermoon katsomaan eraan paikallisen kaverimme kanssa hanen lempibandiaan. Bandin nimi oli Carabefunk (muistaakseni) ja tyyliltaan bandi soitti Kolumbialaista fuusiosalsaa. Harmi, etta bandi ei soittanut ihan silloin kun sen piti eli 23.45 vaan vasta 2.30, jolloin oltiin taas aika finaalissa Antin kanssa. Ennen bandia kuitenkin naimme jonkun aivan jarkyttava huonon jenkkibandin, tyylilla Nickelback seka omasta mielestani hienon tanssiesityksen ryhmalta Kronos en movimiento. Tanssi oli jotain Afrofuusiota ja todella hammentava.
Otettiin Buenos Airesista yobussi Cordobaan (maksoi muistaakseni 50€ yhteensa kahdelta) ja nyt on oltu kolme paivaa cordobassa. Tasta kaupungista ei kylla ole paljon kerrottavaa. Varsin tylsa paikka. Tai kai taallakin olisi tekemista, jos lahtisi ulos kaupungista, mutta joudutaan nyt laskemaan rahojamme aika tarkkaan, ettei tarvitsisi nostaa enempaa turhaan argentiinan pesoja automaatista. Niinpa siis kaikki ylimaarainen kulu ollaan jatetty valiin ja panostetaan sitten Mendozassa viinitoureille.
Tänään onkin polskuteltu hostellin uima-altaalla (joka on enemmänkin kahluuallas) kun siihen vaihdettiin vesi eilen. Aurinko on viimeiset pari paivaa porottanut todella kuumasti, joten raikas pulahdus kylmaan veteen teki hyvaa. Ja nyt vaan odotellaan seuraavan yobussin lahtoa kohti Mendozaa. Matka kestaa 10 tuntia ja maksoi 66euroa kahdelta.
Olin aika peloissani naista yobusseista, Kambodzassa kokemani yobussi onnettomuuden jalkeen. Mutta ilokseni sain huomata, etta taalla bussit on todella hyvia ja tiet priima kunnossa, joten taman yon bussi ei jannita laheskaan niin paljoa..
Kuvia laitan taas myohemmin kunhan paasen koneelle joka oikeasti toimisi kunnolla..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti