Mendozan viinit ja chileläinen ystävällisyys.

Saavuttiin toissa päivänä Santiagoon ja samalla jätettiin, tämän matkan osalta, Argentiina taakse. Seuraavat 1,5 - 2 kuukautta olisi tarkoitus viettää Chilessä. Mendozasta Santiagoon matka kesti 7 tuntia ja mentiin Andien läpi upeita maisemia katsellen. Matka meni oikein hyvin eikä vuoristotie aiheuttanut minulle harmaita hiuksia. Molemmilla puolin vuoria tiet oli oikein superhyvässä kunnossa ja rajallakaan ei mitään ongelmia ilmennyt.

Mendozassa viihdyttiin neljä päivää ja itse olisin ainakin voinut pidempäänkin olla. Hieno kaupunki ja hyvää viiniä. Käytiin kahdella eri viinitourilla. Toinen oli puolen päivän tour, joka maksoi 210 pesoa eli 13 euroa per naama. Käytiin kahdella eri viinitilalla ja yhdellä oliiviöljytehtaalla. Toinen, koko päivän viinitour, maksoi 500 pesoa eli 32 euroa, ja se oli tarkoitus suorittaa pyörillä. Mutta koska kyseisenä päivänä oli taas joku yleinen pyhäpäivä ja viinitilat meni vähän aikaisemmin kiinni, pyöräilimme vain noin kaksi kilometria ensimmäiseltä viinitilalta toiselle. Myös matkaa hidasti eräs marokkolainen tyttö, joka ei osannut ajaa pyörällä. Tosin kyllä se sitten ensimmäisen kilometrin jälkeen lähti rullaamaan, vaikka jarruttaessa tyttö olikin ongelmissa ja nurin ojassa. Ainakin hän takasi muille kanssa pyöräilijöilleen hupia. 

Mendozan hostellissa on saatu tähän mennessä aivan ehdottomasti paras aamupala. Ihana ja herttainen nainen Claudia, valmisti joka aamu sitruunalettuja ja munakasta ja muuten oli tarjolla muroja, leipää, pullaa, keitettyjä munia, kahvia, teetä, mehua ja hedelmiä. Mutta Mendoza tarjosi tähän mennessä myös matkamme oksettavimmat ruuat. Antti, joka syö melkein mitä vain ja tykkää aina kaikista ruuista, ei kyennyt syömään annostaan loppuun, eikä itsellänikään yökkäilyt olleet kaukana, Mentiin eräs ilta etsimään ravintolaa, jotta saataisi vähän kuvetta rinnan alle. Aikamme harhailtua päädyttiin erääseen ravintolaan pääkadun varrelta, ravintola-alueelta. Antti tilasi jotain kalaa ja riisiä ja minä tilasin lihaa (biffe de lomo a la pimienta, malbec, ym). Antin kala oli oksettavaa, ylikypsää mössöä, jota ei uskaltanut ruokamyrkytyksen pelossa syödä. Jopa riisi oli onnistettu pyörittämään jossain paskanmaku -mausteessa. Minun lihani piti olla paras pala lehmästä mitä voi saada. Liha oli oksettavan näköistä ja sitkeää, läskinpaloilla höystettynä. Kastike, joka oli heitetty pihvin päälle, muistutti paakkuuntunutta spermaa ja sai minut yökkäilemään. Tarjoilijamme kanssa kielimuuri esti meitä kertomasta miksi ruokamme ei meitä miellyttänyt ja ainut asia mitä pystyimme sanomaan oli "no me gusta" ja "no bueno". Tarjoilija tarjosi kuitenkin mahdollisuutta jälkiruokaan, joka olisi ollut vanukasta, mutta päätimme skipata tarjouksen. Sen sijaan jouduimme maksamaan syömättä jääneet annoksemme ja manaamaan keskenämme ravintolaa alinpaan helvettiin.

Viinit Mendozassa sen sijaan mielytti makunystyröitä ja siksipä tähän tekosyyhyn vedoten juotiinkin viiniä joka ilta. Ai että. Nyt onkin sitten aika vähän skarpata liikunnan ja viini suhteen. Vähemmän viiniä enemmän lenkkejä. Tosin Chilekin taitaa olla aikalailla myös tunnettu maailman parhaista viineistä.

Santiagossa päästiin kaverini Lauran luokse kolmeksi yöksi. Kämppä on aivan keskustassa ja Laura on ollut ihan mahtava ja superavulias! Ollaan eletty kyllä herroiksi täällä. Eilen illalla käytiin Couchsurfinbileissä ja sieltä ensimmäisen viiden minuutin sisällä eräs paikallinen tyttö lupasi meille yöpaikan jostain päin maaseutua vanhempiensa luota. Jos joku on lukenut Che Guevaran moottoripyöräpäiväkirjan (kiitos Antin sisarukset ja serkut upeasta lahjasta), tietää kuinka Che puhuu Chileläisten ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta. Ollaan todella päästy ensimmäisen kahden päivän aikana tutustumaan tähän samaan. Herran jestas miten avoimia ihmiset ovat. Ihan hämmentyy tällaisesta.  Innolla odotan miten tämä tästä etenee. Ja aiomme hyödyntää couchsurfingiä majotusten suhteen, koska Chile on kyllä huomattavasti kalliimpi verrattuna Argentiinaan. Eilinen ruokakauppareissu hipoi jo Suomen hintoja. 

Ollaan nyt ekalla kerralla Santiagossa vaan kolme päivää ja huomenna jatketaan Chiloen saarelle 14 tunnin yöbussilla (hinta oli muistaakseni 17000 pesoa per naama eli 23 euroa per naama). Vihdoin pääsen (toivottavasti) näkeään pingviinejä!!! Ystävät, olen tulossa!! Tullaan sitten etelästä viimeistään uudeksi vuodeksi takaisin Santiagoon tai Valparaisoon. Suunnitelmat kun aina tuntuu vähä muuttuvan ja oikeastaan ei kyllä olla vielä edes mietitty ihan loppuun asti suunnitelmiamme. Henrille ja Sussulle tiedoksi, että ensisijainen toiveemme joulun suhteen oli, että te olisitte tulleet tänne :D Nyt sitten tyydymme vain keksimään jotain muuta.

Kirjottelenkin sitten myöhemmin lisää kun taas matka on jatkunut. Heippu! 

Viinitilalla

 Antti juotti, kun maistelussa ei saanu tarpeeksi

 Sinne menee jo muutama litra

Nämä ovat rypäleitä. Mustia rypäleitä 

Ja nämä ovat sitten viinejä

 Ihan kivat maisemat matkanvarrella

Ei hullumpaa

Chileläistä herkkua pitikin heti ekana päivänä maistella. Avokaadotöhnähodarisetti. (Italiano nimeltään)